Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (609/1986), eli tasa-arvolaki (Finlex-tietokannassa). Linkki toiselle sivustolle. Se avautuu uusiin kykyihin. Se tuli voimaan 1. tammikuuta 1987, ja se on kokenut monia muutoksia. Tasa-arvolaki luotiin sukupuoleen perustuvan syrjinnän lopettamiseksi, miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseksi sekä naisten aseman parantamiseksi työelämässä. Se myös estää sukupuoli-identiteettiin tai ilmaisuun perustuvaa syrjintää.
Tasa-arvolaki kieltää muun muassa sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän.
Tasa-arvolaki kieltää myös syrjinnän, jos menettelyn perusteena on säännös, perusta tai käytäntö, joka vaikuttaa neutraalilta sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun suhteen. Ihmiset voivat kuitenkin joutua epäedulliseen asemaan sukupuolensa vuoksi. Välillinen syrjintä on myös yksi syrjinnän muoto. Jos tavoite on hyväksyttävä, syrjintä voidaan välttää. Keinojen valinnan on kuitenkin oltava asianmukainen ja välttämätön tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustuvan häirinnän tai seksuaalisen häirinnän. Se myös kieltää syrjinnän käskyjen tai ohjeiden perusteella. Vastatoimet eli syrjintä on oikeuksien vetoamista, joka heikentää syrjinnän kohteeksi joutuneiden asemaa. Syrjintä voi myös liittyä uhrin läheiseen henkilöön tai perustua olettamukseen.
Sukupuoli-identiteetti määritellään tasa-arvolaissa henkilön käsitykseksi sukupuolestaan. Sukupuolen ilmaisu paljastaa henkilön sukupuolen käytöksellä, pukeutumisella tai muilla vastaavilla tavoilla. Tasa-arvolain mukainen syrjintä koskee kaikkea syrjintää, joka perustuu henkilön sukupuolen määrääviin ominaisuuksiin.
Tasa-arvolaki koskee kaikkia elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan osa-alueita. Laki EI koske sukulaisten välisiä suhteita tai muita suhteita, jotka eivät kuulu yksityiselämän tai uskonnollisen toiminnan piiriin.
Tasa-arvolaissa on kolmenlaisia säännöksiä:
- Tasa-arvon edistämistä koskevat säännökset
- Sekä syrjintää että sen kieltoja
- Tasa-arvolain oikeussuojaa ja valvontaa koskevat säännökset.
Viranomaisten, kouluttajien ja muiden koulutusta tai opetusta järjestävien järjestöjen ja työnantajien tulee edistää tasa-arvoa. Kaikkea toimintaa tulee arvioida kaikkien sukupuolten näkökulmasta. Kiintiöitä käytetään myös tasa-arvon edistämiseen. Tasa-arvosuunnitelmien avulla edistetään tasa-arvoa oppilaitoksissa ja työelämässä.
Yleiset syrjinnän kiellot kieltävät sukupuoleen perustuvan syrjinnän. Syrjivä käytös työssä, oppilaitoksissa, sidosryhmissä sekä tavaroiden ja palveluiden toimittamisessa tai myymisessä on kielletty erityisillä syrjintäkielloilla. Näitä kieltoja voidaan rikkoa ja korvausta voidaan vaatia. Työnantajan ja oppilaitoksen tulee selittää menettelynsä kaikille, jotka epäilevät syrjintää.
Tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvo- ja tasa-arvolautakunta valvovat tasa-arvolain noudattamista. Tasa-arvovaltuutettu antaa neuvoja ja ohjeita tasa-arvolain soveltamiseen. Tämä sisältää syrjintäkiellot, tasa-arvosuunnittelun ja muut asiat. Hallitus voi uhata sakolla ja kieltää syrjivät menettelyt. Se voi myös velvoittaa koulutuksen järjestäjät tai työnantajat noudattamaan tasa-arvosuunnitteluvelvoitteitaan. Syrjinnästä epäilty voi nostaa vahingonkorvauskanteen käräjäoikeudessa, jos asiaa ei saada sovittua.